23.2.2017

Viimeinkin lukuja

Pitkän aikaa olen sitkaillut tätä kirjoitusta, jossa hieman availen lukuja, joista oma talouteni koostuu. Tapanani on itselle kirjaa pitäessä, että pyöristelen lukuja hieman alaspäin, jotta todellisuus olisi iloinen yllätys, jos joskus tarvitsisi johonkin todella pakottavaan tarpeeseen käteistä ja sitä löytyisikin enemmän kuin ajattelin sitä olevankaan. Itsensä huijaamista hyvällä tavalla – ainakin minun mielestäni.

Sen vuoksi en yleensä ota huomioon laskuissani käyttötilin saldoa (joka pyörii noin 50-200 euron välillä) saati kotona olevaa kolikkojemmaa (jossa suuresti vaihdellen 2-200 euroa). Lisäksi aina pidän lompakossa varalla joko 10, 20 tai 50 euron seteliä. Siltä varalta, ettei kortti jossain toimikaan tai muutoin tarvitsee käteistä. Ja nuorempana minulla oli tapana pitää noin 100 euron pahanpäivän vararahastoa kotona, eri paikoissa erilaisissa jemmoissa 20-50 euron seteleinä. Noista ajoista saattaa olla jokunen seteli vielä käyttämättä, odottamassa löytäjäänsä. Tosin nykyään kun pyrin sijoittamaan kaiken ylimääräisen, pitäisi kaivella nuo rahat esille.

Mutta niihin varsinaisiin lukuihin; sijoitukset:

Shareville: 18.205€
Seligson: 900€
Korkeatuottoinen.fi: 14.000€
Tuottoa.fi: 3.000€
Top Finance: 17.250€
Säästöpankki: n. 10.000€ (tästä 7.000€ odottamassa sijoitusasunto nro 2:en ostoa)
S-pankki, säästö: 4.000€
S-ryhmän osuuksia: 800€ (muistaakseni)
Nämä yhteensä n. 68.155€

Lisäksi Sijoitusasunto nro 1 sekä omakotitalo, molemmat pankkilainoilla otettuna. Näiden arvoa en ota huomioon, minulle ne ovat lähinnä (laina)kuluja  ennen kuin lainat saadaan maksettua pois. Sen jälkeen osaan ajatella niiden olevan konkreettista omaisuutta / sijoituksia, kun toinen tuo vuokratuottoja ja toinen ei syö suurta osaa palkkatienisteistäni.

Muita lainoja minulla ei olekaan. Eikä elämäni aikana ole ollutkaan kuin kaksi muuta: ensimmäisen oman asuntoni ostoon lainasin isältäni 20.000€, jonka maksoin hänelle takaisin noin puolen vuoden välein 2.000 euron suuruisina suorituksina. Ja toinen oli vuonna 2007 kun muutin silloisen miesystäväni kanssa yhteiseen asuntoon ja hänen mielestään tarvitsimme täysin uuden kalustuksen. Tuolloin hän osti elektroniikan ja minä (siivoojanpalkalla) otin 2.000 euron lainan Hei-kortilla. Se oli siihenastisen talouselämäni pahimpia hetkiä. Maksoin sen lainan pois ihan puolen vuoden sisään, kun ajatus lainasta ahdisti niin kovasti.
 
Asiasanat: talous, raha, omavaraisuus, taloudellinen riippumattomuus, passiiviset tulot
<a href="http://www.bloglovin.com/blog/17847185/?claim=9772ba2urd5">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

2 kommenttia:

  1. Hienosti on omaisuutta kertynyt! Tuo lainakammo kuulostaa niii-in tutulta. Itse otin tuossa 10 vuotta sitten 3500 euroa lainaa pankista autoa varten kun muutettiin silloisen miehen kanssa syrjään. Paniikissa maksoin parille vuodelle lasketun lainan pois puolessa vuodessa 1300 euron tuloistani. Nyt talvella taas aiheutti ahdistusta toinen asuntolainani (yhtä asuntoa varten piti ottaa kaks), ja senkin n. 3500 makselin paniikissa pois parissa kuussa, vaikka järkevämpää ehkä olisi ollut sijoittaa ne rahat. Mutta nyt on keveämpi olo, kun ei ole kuin pieni isompi laina ja vähän matalakorkoista opintolainaa maksettavana!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi! Onhan tuota kieltämättä tullut ihan hyvin, vaikka en koe sitä olevan paljonkaan :D vuosien mittaan kun on kerääntynyt, niin jotenkin ei ole huomannutkaan miten sitä kertyy.

    Nuo sinun kokemuksesi ovat juuri niin tuttuja. Jotenkin vieraan rahan käyttö tuntuu pahalta ja varsinkin jos summa ei ole iso (vaikka olisin verrattuna palkkatuloihin), sen haluaa nopsaan maksaa pois.

    VastaaPoista