Pöydän fiksailua

Kuten olen aikaisemmin kertonutkin (lue täältä), olen innostunut dc-fixailuista. Tällä kertaa kohteena oli vanha, ilmaiseksi saatu pöytä. Sain pöydän kun muutin uuteen kotiini kaksi vuotta sitten.

Kela, verottaja ja muut "yhteistyökumppanit"

Viime päivinä olen joutunut – tai päässyt, miten sen haluakaan nähdä – täyttelemään paaaaljon eri tahojen papereita ja soittelemaan eri virastoihin. Syitä tähän löytyy siitä, että ”lomani” on alkanut ja nyt minulla on aikaa hoitaa rästihommia. Mutta myös se, että moni asia vaikuttaa loppuvuoden tuloihini ja joudun selvittämään, miten ja miksi.

Maalaiselämää ja -romantiikkaa(ko?)

Olen lähtöisin syrjäisestä pikkukylästä, jonka koin nuorena ahdistavan pieneksi paikaksi ja olin täysin vakuuttunut siitä, että tuosta kylästä en tulisi saamaan enää mitään irti.

Viimeinkin lukuja

Pitkän aikaa olen sitkaillut tätä kirjoitusta, jossa hieman availen lukuja, joista oma talouteni koostuu. Tapanani on itselle kirjaa pitäessä, että pyöristelen lukuja hieman alaspäin, jotta todellisuus olisi iloinen yllätys, jos joskus tarvitsisi johonkin todella pakottavaan tarpeeseen käteistä ja sitä löytyisikin enemmän kuin ajattelin sitä olevankaan. Itsensä huijaamista hyvällä tavalla – ainakin minun mielestäni.

Sijoitusasunto(ja)

Pikkuhiljaa lähden availemaan omaa talouttani täällä. Hissukseen, koska vaikka nimimerkin takaa kirjoittelenkin, minusta tuntuu todella oudolle ja ehkä myös hieman epämukavallekin jakaa raha-asioitani muille. Tämä kirjoittaminen on siis hyvää oppia ja toivottavasti avaa uusia näkökulmia minulle.

Tilinpäätös 2016 – mitä käteen jäi

Blogiurani ehti vuoden 2016 aikana lähteä hyvin liikkeelle ja olin intoa hihkuen & ideoita pullollaan monta viikkoa ensimmäisten tekstien jälkeen. Keräsin paljon aineistoa ja tein jo alustavia kirjoituksia seuraavia blogimerkintöjä varten. Mutta samaan aikaan myös ihmettelin jatkuvaa uupumustani ja väsymystä tarttua mihinkään kiinni.

Dc-fixailuja

Jatkoa edelliseen kirjoitukseeni liittyen taloprojektiin päädyin siihen, että lähdin kokeilemaan suosittua dc-fix sisustusmuovia.

Ratkaisuni oli ehkä enemmän tee-se-itse -ihmisen tyylinen ja maalaus olisi varmasti tullut halvemmaksi, mutta halusin eläväisen pinnan ja laskin ettei tällä tavalla hinta ole kuitenkaan päätä huimaava. Valitsemani rulla oli aikanaan Lidlin valikoimassa ja hinta taisi olla ihan muutamia euroja.

Taloprojektia ja lomailua

Kesäloman ensimmäinen päivä..

Työstäni tulen varmaan kertomaan myöhemmin lisää, mutta tässä kohtaa siitä sen verran, että vaihdoin työpaikkaa vuoden vaihteessa. Kerrankin onnistuin pitämään puoleni neuvotteluissa, jotka tosin käytiin sähköpostilla, mikä antoi minulle mielestäni minulle hieman etulyöntiasemaa. Olen kirjoittaessa paljon vahvemmilla kuin esim. puhelimessa puhuessani ja toisaalta henkilön jonka kanssa asiasta neuvottelin (HR-ihminen) ei olisi voinutkaan minulle luvata omatoimisesti sitä mitä lopulta sain. Joten en mennyt siihen perinteiseen ”Emme voi tarjota sinulle tämän enempää”, joka tarkoittaa ”Minulla ei ole valtuuksia tämän enempään”, jolloin olisin vastannut ”Okei, no ei sitten. Otan sen minkä annatte”. Mutta nyt pystyin sanomaan, ”Ei, olen arvokkaampi kuin luulettekaan. Jos haluatte minut, joudutte tarjoamaan enemmän.”. Ja hän tarkisti asioita johdolta ja sai luvan tarjota enemmän.

Ja niin minä sain itselleni täydet lomat.

Uuden blogin kasvu

Kovasti pyörittelen mielessäni kuinka eri asioita ja kokonaisuuksia lähtisin käsittelemään. 

Mietiskelen, että ensisijaisesti kirjoitan itselleni, mutta tärkeänä osana tulette olemaan te lukijatkin. En tiedä, osaanko kertoa mitään uutta, mitä ei olisi jo netin syövereissä pureskeltu, mutta ajattelisinkin enemmän että kirjoitan, koska haluan saada teiltä uusia näkemyksiä ja neuvoja, kuinka saisin asiat sujumaan fiksummin.. ja ehkä myös vähemmällä vaivalla? Ilman verta ja kyyneliä.. huomaatko, jätin pois tästä vanhasta sanonnasta sanan ”hikeä”? En siksi, että olisin sen unohtanut, ehei. Vaan siksi, että se minusta kuuluu oleellisena osana elämää ja oppimisprosessia. Sitä olen valmis vuodattamaan ja runsaasti. Toki, myös veri (vastoinkäymiset & kolhut?) kuuluvat monen mielestä elämään, mutta toivoisin että matkalla tulisi vain pieniä kolhuja. Toisaalta mitä syvemmällä käydään pohjalla, sitä paremmalta tuntuu kohota sieltä korkeuksiin. Joten hyvä on, otetaan hieman vertakin mukaan. Ja kyyneleet, no tietysti jos kyseessä on onnen kyyneleet, niin niitä otan mieluusti vastaan, ja paljon! Vaikken mikään itkijätyyppi olekaan. Eli pääteltäisiinkö tästä että yritän sanoa olevani valmis vuodattamaan sekä (hieman) verta, että hikeä ja roimasti (onnen)kyyneliä.

"Verta, hikeä, kyyneliä" 

Taloutta, säästämistä, matkailua, maalaisromantiikkaa ja -elämää..

Viimeinkin täällä. Pitkät ja suuret suunnitelmat siitä, kuinka "joku kaunis päivä" alkaisin kirjoittamaan ja myös julkaisemaan omia tekstejäni. No, tänään päätin että viimeinkin on Se Päivä.

Suurin syy miksi olen kirjoittamisen aloittamista pitkittänyt, on se, että pelkäsin laajentavani aihealueet liian suuriksi. Olen kiinnostunut niin monesta asiasta ja aiheesta, etten tiedä onnistunko pysymään vain yhdessä asiassa. Että tulisiko blogistani liian sekava ja laaja. Ja aiheuttaisiko se sen, ettei samat lukijat jaksaisi kovin pitkään lukea kirjoituksiani.

Mutta toisaalta, sellainen minä olen ja muiden on tässä tilanteessa vain hyväksyttävä, ettei tästä tule sellaista tärkeilevää, opettavaista ja välttämättä kovinkaan "asiallista" sivustoa. Eikä se kyllä ole tarkoituksenikaan.

Mutta tärkeimpiä aihealueitani tulevat siis olemaan talous, säästäminen, raha.. niin omat kuin myös muiden. Tätä avaan tulevissa kirjoituksissani lisää.

Sen lisäksi tulen kirjoittamaan maalaiselämästä, vanhasta talosta, omavaraisuudesta.. ja näin päästiin linkittymään myös tuohon edelliseen kohtaan, eli rahaan.